Historiatietoja löytyy monista eri lähteistä (arkistot,
pöytäkirjat, toimintakertomukset, lehtileikkeet ym.).
Harkinnan mukaan kannattaa eritellä, kirjaako vain tärkeimmät
tapahtumat ja kuinka paljon ottaa mukaan vähämerkityksistä
tietoa. Pikku yksityiskohtia voi kuitenkin ottaa mukaan
esimerkin vuoksi sopiviin kohtiin. Mielenkiintoiset detaljit
antavat piristystä (jos niitä ei ole liikaa).
HUOM! Kun
kirjoitatte tilastotietoja ja vastaavia taulukoita
tietokoneella, niin älkää naputtako sarakkeiden välejä
välilyöntinäppäimellä vaan käyttäkää sarkain-näppäintä (vas.ylh.
nuolinäppäin). (Voi käyttää myös taulukko-toimintoa tai
Excel-taulukkoa.)
Kirjan sivu- ja
tekstikoosta riippuen täydestä A4-arkista tulee kirjaan
tekstiä ainakin pari sivua (+ kuvitus), niin että jos kirjan
lukuja on esim. kymmenkunta ja jokaisessa 10 sivua, niin siitä
tulee jo vähintään 200 sivua kirjaan.
Miettikää lukujen sisältö (otsikot alustavasti) ja looginen
järjestys. Projektin alkuvaiheessa
on hyvä keskittyä asiatietojen keräämiseen ja järjestämiseen
sopivien otsikoiden alle. (Otsikot muokataan toimitusvaiheessa
vielä yhdessä, joten käyttäkää mitä tahansa selkeitä
”työotsikoita”.)
Lähdeteokset
mainitaan luvun lopussa esim. seuraavassa muodossa (tekijä, teos,
vuosi):
Kerkkonen
Veikko, Janakkalan historia. 1976.
Kotokulma-lehti, 11.1.1969.
Kirjoittakaa tekstit sellaisella suomenkielellä, mikä teiltä käy
luontevasti. Ennen kaikkea välttäkää virallista
”kapulakieltä”. Kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheitä ei
tarvitse pelätä, sillä kirjan toimittaja on sitä varten, että
korjaa ja yhtenäistää tekstin.
Mikäli
mahdollista, kirjoittakaa tietokoneella ja tallentakaa teksti
DOC-tiedostona tai RTF-muodossa. Tekstin ulkoasua EI SAA
MUOTOILLA tässä vaiheessa. Se tehdään taitto-ohelmalla.
Lihavointia ja kursivointia voi käyttää.
- Älkää tehkö
käsin rivinvaihtoja, vaan tietokone tekee ne
automaattisesti.
- Vain uusi kappale tehdään käsin Enter-näppäimellä. Mutta
älkää tehkö sisennyksiä kappaleiden alkuun.
- Tietokoneella kirjoitettaessa lauseen loppuun pisteen
jälkeen tulee vain yksi välilyönti.
- Älkää käyttäkö automaattisia luettelomerkkejä, vaan jos on
tarpeen käyttää ns. ”ranskalaisia viivoja”, niin tehkää ne
käsin.
Muista! Tallenna tekstisi päivittäin sekä
tietokoneesi muistiin että ulkoiseen muistiin (esim.
muistitikulle tai CD-RW-levykkeelle). Vahingon sattuessa ei
viikkojen tai kuukausien työ mene hukkaan.
HAASTATTELUT
Haastattelut antavat elävää historiaa ja persoonallista väriä,
vaikka faktat saattavat vaatia tarkistamista. Haastatelkaa
vanhempia veteraaneja mutta myös nuorempaa väkeä. Kaikilla on
jotain kerrottavaa! Muistakaa kirjata muistiin myös
kommellukset ja anekdootit.
Haastattelun ei tarvitse olla välttämättä pitkä, muutama
kommenttikin riittää! Pitkät haastattelujaksot voidaan
tiivistää sitten toimitustyön yhteydessä.
Haastattelun
voi tehdä sanelukoneella, mutta myös kynällä ja paperilla.
Haastattelijan on hyvä miettiä muutamia johdattelevia
kysymyksiä valmiiksi, jotta juttu lähtee luistamaan.
KUVAT, ESINEET JA MUU MATERIAALI
Merkitkää
valokuvien ja muun kuvamateriaalin yhteyteen mahdollisimman
tarkat tiedot siitä, kuka on omistaja ja mitä kuva esittää,
sekä vuosiluvut ja henkilöiden nimet. (Laittakaa vaikka yhden
omistajan kuvat yhteen kuoreen ja nimi päälle, niin on
helpompi palauttaa. Myös kuvien taakse nimi.)
Ryhmitelkää ja numeroikaa kuvat esim. kirjan lukujen mukaan.
Kirjoittakaa kuvatekstit joko ao. luvun loppuun tai erillisenä
tekstinä kuvien numeroinnin mukaan.
Kirjan
toimittaja skannaa kuvat ja palauttaa ne. (Jos skannaat itse,
resoluution pitää olla mieluiten 400 dpi ja kuvan fyysisen koon
mielellään 120-150%. Älä muokkaa kuvia millään
kuvankäsittelyohjelmalla. Toimita kuvat mieluiten JPG-tiedostona.)
Kootkaa myös
muita aiheeseen liittyviä esineitä, ne antavat mielenkiintoa
ja ilmettä kirjan sivuille. Sopikaa kuvauksesta toimittajan
kanssa.
>> Esimerkki urheiluseuran historiikin kokoamisesta (pdf)
